Ketola, Pesonen jne: Uskontososiologisia näkökulmia:

Comte ja Marx. Eri näkökulmat.
Durkheim ja "pyhän" sosiologia: Uskonto on sosiaalinen fakta. Itsestä ulkoinen tapa. Kolme hypoteesia. 1. sosiaaliset funktiot. 2. Uskonto on alkuperäinen sosiaalinen fakta, joka selittää myöhemmät. 3. Pyhän käsite ja empiria uskonnossa
Max Weber - Uskonto ja rationaalisuuden ongelma: Protestanttinen etiikka. Hengellisyys oli suorittamista. Tämänpuolistuminen. Individualismi. Uskonnon merkitys vähenee. Sekularisaatio kristinuskon osalta.
Sekularisaatioparadigma - taustaa: modernisaatio. Sekularisaation synty. Myös uskonto tieteessä menetti merkitystään.
Mitä on sekularisaatio: tilastojen ja empiiristen havaintojen (uskonnosta) väheneminen. Kuitenkin nimenomaan sosiaalisen merkityksen väheneminen, ei yksilön kannalta. Esim. kirkossa kävijäin määrä.
Sekularisaation selitysmalleja: Tiedon lisääntyminen. Vaihtelevat teoriat. Monoteismi, protestantismi ja teollisuus. Eriytyminen, rationalisaatio ja maailmallisuus. Uskonto vain yksi sosiaalinen palveluntarjoaja. Uskonnon privatisoituminen. Korvaavat muodot. esim. kansalaisuskonto.
Sekularisaatiomallin kritiikkiä: Liikaa modernin aatteen piriissä. Keskiajan uskonnollisuuden ylikorostaminen. Uusien uskontojen synty.
Robert n. Bellahin kansalaisuskonto - taustaa: Perinteet
Amerikkalainen kansalaisuskonto: Kollektivismi. Teologia, eettinen ja rituaalinen. Uhri.
Kuinka kansalaisuksontoa on määritelty: 1. Kansanusko. 2. Kansakunnan transendetti ja universaali uskonto. 3. Uskonnollinen nationalismi.
¨Kritiikki: Uskonto ei voi oikeuttaa kokonaista kulttuurijärjestelmää. Epämääräisyys. Liiat oletukset.
Suomalainen kansalaisuskonto: Osa luterilaista perinnettä. Osa sekularisaatiota sen jälkeen eli jatkumo. Symbolit. Kansan olemassaolin sakralisointi. Myös uskonnollinen nationalismi.
Näkymiä globalisaatioon: osa alueet. 1. yksittäiset kansallisvaltiot 2. kansallisvaltion systeemi 3. Yksittäiset itset 4. Self kategoriat. Yliyhteiskunnalliset viitekehykset. Kunkin ryhmän reaktiot. Esim. fundamentalismi. Liberalismi.

	Erstellt von Pauli Raivio vor mehr als 12 Jahre

Uskontotieteen metodologisia kysymyksiä