KEMIALLISET SIDOKSET

ATOMIEN väliset
1. Kovalenttinen Sidos
  1. Kaksi atomia jakaa keskenään 1, 2 tai 3 elektroniparia.
    1. Yksinkertaiset-, Kaksois- ja Kolmoissidokset
  2. Kovalenttisen sidoksen erikoistapaukset
    1. Koordinaatiosidos
      1. Syntyy, kun toinen sidoksen atomeista lahjoittaa koko elektroniparin (Esim. Oksoniumionin syntyminen vedestä ja protonista)
      2. Eroaa koval. sidoksesta ainoastaan syntytapansa perusteella
    2. Poolinen Kovalenttinen Sidos
      1. Elektronegatiivisuusero (n. 0.3-1.7)
2. Ionisidos
  1. Elektronegatiivisuusero (määritellään usein >1.7)
  2. Muodostaa säännöllisen avaruusrakenteen, Ionihilan.
  3. Sähköinen voima pitää koossa.
3. Metallisidos
  1. Metalliatomit luovuttavat elektroninsa
    1. Elektronipilvi/Elektronimeri
      1. Elektronien välittämä sähköinen voima pitää metallikationit tiiviisti yhdessä
4. Vahvat sidokset
MOLEKYYLIEN väliset
1. DIPOLI-DIPOLIsidos
  1. Poolisten molekyylien osittaisvaraukset vetävät toisiaan puoleensa
  2. Vetysidos
    1. Dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus: Vety sitoutuu itseään huomattavasti elektronegatiivisempaan atomiin. (Eli F, O tai N)
2. Ioni-Dipolisidos
  1. Polaarisen molekyylin ja Ionin välinen sidos
  2. Selvästi vahvoin heikoista sidoksista
3. Heikot sidokset
4. Dispersiovoimat eli van der Waalsin voimat
  1. Elektronien liikkeet aiheuttavat hetkellisiä dipoleja ->> Hetk. dipoli indusoi dipolin viereiseen molekyyliin ->> sähköinen voima molekyylien välillä
  2. Heikkous ja lyhytikäisyys
Sidosenergia
1. Toimii kemiallisen sidoksen lujuuden/kestävyyden mittana
2. Vahvojen sidosten sidosenergia paljon suurempi, kuin heikkojen sidosten.
3. Sidosenergia voi vaihdella huomattavasti yhdenkin sidostyypien sisällä. (Esim Kaksin-, ja Kolmienkertaiset kovalenttiset sidokset verrattuna Yksinkertaisiin.)

Nächster

KEMIALLISET SIDOKSET

Beschreibung

Zusammenfassung der Ressource

ähnlicher Inhalt

	Erstellt von Markkys vor mehr als 9 Jahre