BIOS4 - RSK

Ruuansulatus Aivot kuluttavat jopa 20% koko kehon energiantarpeista Energiaa tarvitaan kaikkiin toimintoihin; tasalämpöisyyden ylläpitoon, aktiiviseen kuljetukseen, lihassolujen supistumiseen, hermoimpulssien kulkemiseen etc. Tärkeimmät energianlähteet hiilihydraatit sekä rasvat Rakennusaineiksi proteiinien aminohapot sekä vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet Ihmiskeho tuottaa vain D-, K-, ja B12-vitamiineja VKH tärkeitä mm. Entsyymien sekä hormonien toiminnalle Vesiliukoinen C-vitamiini (askorbiinihappo) Hapetus-pelkistysreaktiot Kollageenin muodostus Entsyymit Parantaa raudan imeytymistä Tehokas antioksidantti Rauta, jodi, sinkki, kupari RSK:n rakenne Suu, nielu, ruokatorvi Maha Ohutsuoli; pohjukaissuoli, tyhjäsuoli, sykkyräsuoli Paksusuoli Peräsuoli Maksa, sappirakko, haima, sylkirauhaset Ruuansulatuksen vaiheet Mekaaninen hienontaminen Hajoitus mahassa Pilkkoutuminen Imeytyminen Eritys Suu Hampaat (32 kpl) Hammaskruunu Kiille, hammasluu, ikenet Ydin (juurikanava), hermoja, verisuonia Hammasjuuri Hammassementti, leukaluu Suussa tapahtuu mekaaninen hienontaminen Sylkirauhasista erittyy sylkeä Sis. 99% vettä, limaa (musiinia), amylaasia, bakteereja tuhoavia entsyymejä sekä kasvutekijöitä Amylaasi aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen Syljeneritystä säätelee autonominen hermosto (paras. Kiihdyttää) Sylki kostuttaa ruoan Nielu Nielemisrefleksi siirtää ruokaa ruokatorveen; sulkee samalla kurkunkannen peittäen henkitorven suun Ruokatorvi 25 cm pitkä, peukalon paksuinen putki Yläosassa poikkijuovaista, alaosassa sileää lihasta Seinämän limakalvot tuottavat limaa Peristalttiset liikkeet liikuttavat ruokaa mahaan Maha Mahansuu, sulkijalihas Mahanpohjukka Runko-osa Mahanportin soppi, sulkijalihas Iso kaarre, pieni kaarre Lihakset rentona mahan ollessa tyhjä; ruuan saapuessa seinämät venyvät (tilavuus jopa 1-3 litraa) Ruoka viipyy mahassa 3-4 tuntia, aloittaa supistelut Säilyttää, hajottaa (Hcl, pepsiini), sekoittaa sekä lämmittää/jäähdyttää Seinämät erittävät mahanestettä 1-2 litraa/vrk Pääsolut tuottavat pepsinogeeniä Sivusolut tuottavat Hcl Suolahappo aikaansaa pepsinogeenin aktivoitumisen pepsiiniksi Katesolut tuottavat limaa; suojaa mahalaukun seinämiä Solut tuottavat myös B12-vitamiinin imeytymiseen tarvittavaa proteiinin esiastetta Ohutsuoli 3-5 metriä pitkä, pinta-alaltaan n. 300m^3 putki Voimakkaasti poimuttunut; nukkalisäkkeet; mikrovillukset Nukkalisäkkeissä hiussuonia ja imusuoni Mahanportti annostelee ohutsuoleen ruokasulaa vähän kerrallaan Tuottaa n. 1,5 litraa suolinestettä Suolineste sisältää vettä, entsyymejä, ioneja, limaa Pohjukaissuoleen avautuu tiehyet sappirakosta sekä haimatiehyestä Haima erittää: Bikarbonaattia Trypsiiniä ja kymotrypsiiniä; polypeptidien pilkkominen aminohapoiksi Amylaasia; polysakkaridien pilkkominen Lipaasia; rasvojen pilkkominen Nukleaasi; nukleiinihappojen pilkkominen Maksa tuottaa sappinestettä; varastoituu sappirakkoon; Bikarbonaattia Vettä Sappisuoloja (valmistettu kolesterolista); emulgoivat rasvoja Kolesterolia Bilirubiinia Ohutsuolen seinämä tuottaa mm. laktaasientsyymiä Imeytyminen Aminohapot; seinämän soluihin aktiivisella kuljetuksella; diffuusiolla verenkiertoon Hiilihydraatit; seinämän soluihin aktiivisella kuljetuksella; diffuusiolla verenkiertoon Rasvat; emulgoidut rasvat pilkotaan lipaasin toimesta; muodostavat sappisuolojen, kolesterolien kanssa misellejä jotka diffundoituvat solukalvoon vapaina rasvahappoina sekä glyserolina; nämä muodostavat limakalvon solujen sisällä kylomikroneita, jotka kuljetetaan maitiassuonia (imusuonistoa) pitkin solislaskimoon Vitamiinit imeytyvät poolisuudestaan riippuen joko kuten a.hapot ja h.hydraatit tai kuten rasvat Ionit ovat varauksellisia, siirtvät ionipumppujen ja -kanavien kautta Paksusuoli Suurempi, lyhyempi kuin ohutsuoli Sileä pinta Veden, ionien imeytyminen Normaalifloora tuottavat K- ja B12- vitamiineja Uloste sisältää ruuan sulamattomia osia, kuolleita rsk:n soluja sekä bakteereita Maksa Ruuansulatuskanavan hiussuonet yhtyvät porttilaskimoon, josta veri laskee maksaan Maksa säätelee glykogeenin ja rasvanmuodostusta ylimääräisestä glukoosista Rasvassa on paljon energiaa massayksikkö kohden; paras varasto Insuliini tehostaa ravintoaineiden kulkua maksaan ja rasvakudokseen; myös solujen glukoosinotto paranee Tehostaa myös glykogeenin muodostumista maksassa ja lihaksissa Glukagoni edistää glykogeenin hajotusta ja glukoosin siirtymistä vereen8 Nälkäisyyden ja kylläisyyden tunne Pitkäaikainen säätely tapahtuu hypotalamuksessa Hypotalamukseen tulleiden hormonien pitoisuudet vaikuttavat vasteeseen Esim. Tyroksiini lisää solujen energia-aineenvaihduntaa, hillitsee näläntunnetta Lyhytaikainen säätely Kylläisyyskeskuksen aistinsolut reagoivat veren glukoosipitoisuuteen Mahan venyminen vähentää nälän tunnetta