Fichas
Saunamäki & Jehkonen
Fichas del conjunto (36)
- 1Neuropsykologisen ja psykologisen tutkimuksen eroNeuropsykologisessa tutkimuksessa tutkijan tekijän erikoisosaaminen erotteleva tekijä. Olennaista suoriutumisen laadullinen arviointi ja havainnoinnista saatujen tietojen tulkinta
- 2Diagnostinen arviointiSelvitetään, sopiiko oireisto aivo-orgaaniseen etiologiaan vai selittyykö se psyykkisillä tekijöillä. Aivo-orgaanisten muutosten taustalla voivat olla kehitykselliset tekijät, keskushermoston sairaus tai aivovaurio
- 3Toimintakyvyn kuvaaminenArvioidaan kognitiivisten ja käyttäytymisen muutosten luonnetta ja vaikeusastetta. Yksilölle primaaristi ominainen toimintakyky
- 4SeulontatutkimusIäkkäiden henkilöiden muistisairauksien tunnistaminen. MMSE-testi, CERAD-tehtäväsarja. Keskeisin anti on täydentää tutkittavalta tai lähiomaiselta saatuja taustatietoja
- 5Suppea tai orientoiva neuropsykologinen tutkimusSairaalan akuuttiosastoilla. Selvitetään neuropsykologisia häiriöitä, jotka vaativat kuntoutusta. Kesto 30-60min. Arvioidaan, missä vaiheessa laaja tutkimus on mahdollinen. Tärkeä häiriöiden diagnosoinnin ja seurannan vuoksi
- 6Laaja neuropsykologinen tutkimusHaastattelu, kognition keskeisten osa-alueiden tutkiminen, havainnointi, suoritusten laatupiirteiden ja psyykkisen tilan arvio, metakognitiiviset taidot. Kesto 2-6 tuntia, käyntikertoja 1-2. Erotusdiagnostinen ongelma, lievä kognitiivinen oirekuva, korkea koulutus, primaaritasoltaan lahjakas tai heikko, useita toimintakykyyn vaikuttavia taustatekijöitä. Tutkimuksen jälkeen palautekeskustelu
- 7Tutkimuksen edellytyksetRiittävä vireystila (30min yhtäjaksoinen työskentely), stabiili yleistila. Alkoholin aiheuttamat muutokset: raittiina 2kk ennen tutkimusta. Ei voida tehdä vakavan psyykkisen oirehdinnan aikana. Kehitysvammaiset: kehitysvammoihin erikoistuneet yksiköt (suoritetaan tutkimus niissä)
- 8TaustatiedotTutkimukseen ohjautuminen tapahtuu lähetteellä. Lähete: oireisiin liittyvät taustatiedot, oireiden alkaminen ja mahdollinen eteneminen, selkeä kysymys, muuhun terveydentilaan liittyvät tekijät. Lähete- ja sairauskertomustiedot muodostavat tutkimuksen taustatiedot
- 9HaastatteluTutkimuksen lähtökohta. Kerrotaan tutkimuksen kulusta ja tarkoituksesta, motivoidaan ja luodaan yhteistyösuhdetta. Työhypoteesit. Yksilön subjektiivinen käsitys oireista. Elämäntilanne. Läheisen haastattelu. Tutkittavan/läheisen vaikea arvioida, onko kyseessä sairauden tuoma muutos, primaari käyttäytymisen piirre vai normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos. Vertailu samanikäisten kanssa
- 10HavainnointiKirjataan lausuntoon. Yleiset laatupiirteet, esille tulevat piirteet, kätisyys, fyysisen toimintakyvyn tai aistitoimintojen muutosten vaikutukset suoriutumiseen. Keskustelun määrä, äänenkäyttö, sanaton viestintä, sisällöt, aiheessa pysyminen. Vireystilan ylläpitäminen, väsyvyys, yleinen nopeus, toiminnanohjaus, arviointikyvyn havainnointi
- 11TutkimusmenetelmätItsearviointikyselyt ja testit (taulukko 2)
- 12Normatiivinen arviointiPsykometriset testimenetelmät, primaaritason arviointi, kognitiivisen suoritusprofiilin kokonaistarkastelu, normaalijakaumaan perustuvat menetelmät, tulosten jakaumat vinoja
- 13Psykometriset testimenetelmätArvioidaan tutkittavan suoritustasoa vertaamalla tuloksia ikäryhmän normiarvoihin ja muodostamalla oletus primaarista kognitiivisesta tasosta
- 14Primaaritason arviointiYhdistetään taustatietoa tutkittavan koulutuksesta, ammatista ja peruslahjakkuudesta. Lausunnossa ilmaistaan, mihin arvio perustuu. Kognitiivisen suoritusprofiilin kokonaistarkastelun avulla pohditaan, vastaako tämänhetkinen suoriutuminen yksilön lähtötasoa vai onko tapahtunut muutosta
- 15Normaalijakaumaan perustuvat menetelmätArvioidaan vakiintunutta päättelyä ja joustavuutta vaativaa ongelmanratkaisukykyä sekä muistitoimintoja. Raakapistemäärät muutetaan standardipisteiksi ja summaaviksi indeksiarvoiksi. Z-pistemäärän muutos ilmaisee, kuinka monen keskihajonnan päässä keskiarvosta suoritus on viiteryhmästä. Z-arvojen avulla vertaillaan eri menetelmistä saatuja tuloksia samalla asteikolla ja osa-alueita suhteessa toisiinsa. Tulos sanalliseen muotoon
- 16Testimenetelmät, joiden tulosten jakaumat ovat vinoja normaaliaineistossaArvioidaan muuntamalla raakapistemäärät kumulatiivisen frekvenssijakauman mukaan persentiileiksi
- 17SuoritusprofiiliTehtävistä saatuja standardi- ja z-pistemääriä sekä persentiilejä tarkastellaan suoritusprofiilina eli verrataan tehtävien pistemääriä väestön yleiseen keskitasoon. Profiilin avulla voidaan arvioida, vastaako suoritus tutkittavan lahjakkuutta, vai sopiiko löydös jonkin aivovaurion aiheuttamaksi heikkenemiseksi
- 18DissosiaatioAivovaurioiden tai -sairauksien jälkeen voi esiintyä dissosiaatioita. Tietty suoriutuminen on selvästi heikompi kuin toinen
- 19AssosiaatioTietyt toiminnot tai suoritukset heikkenevät yhtä aikaa
- 20KaksoisdissosiaatioKahden potilaan vaikeudet eroavat toisistaan, vaikka molemmilla on sama häiriö. He menestyvät samassa testissä eri tavoin
- 21Suoriutumisen laadullinen arviointiAikarajan ylittymiset, vihjeiden antaminen muistitehtävissä, tietokoneavusteiset tutkimusmenetelmät. Huomioidaan, esiintyykö tutkittavan suoriutumisessa laatupiirteitä, joita ei yleensä esiinny normaalissa suoriutumisessa ja jotka viittaavat aivo-orgaaniseen taustaan
- 22PerseveraatioToiminnon epätarkoituksenmukainen toistuminen. Voi näkyä juuttumisena toimintatapaan, ei-tarkoituksenmukaisena teon toistumisena tauon jälkeen tai jatkuvana vallitsevan käyttäytymisen toistamisena
- 23IntruusioYlimääräisen, virheellisen aineksen tunkeutuminen toiseen tehtävään. Ylimääräinen aines voi tulla aiemmista tehtävistä tai olla ulkopuolista, asiaan mitenkään liittymätöntä materiaalia
- 24KonfabulaatioSatuilu. Ylimääräisen tiedon tuottaminen, joka vaihtelee lievästä liioittelusta tai tilanteeseen sopivien mutta epätosien tietojen tuottamisesta värikkäisiin mielikuvitustarinoihin. Kyseessä ei ole valehtelu. Oiretta esiintyy sekavuustiloissa, kroonisessa alkoholismissa ja otsalohkojen vaurioissa
- 25KontaminaatioSekoittuminen. Kaksi asiaa sekoittuvat keskenään, mikä voi tulla esiin sanojen sekoittumisena nimeämistehtävässä tai muistiaineksen sekoittumisena
- 26RotaatioKääntymisalttius. Voi tapahtua kuvioiden piirtämisessä, jolloin kuva-aines rotatoituu tai muuttuu peilikuvakseen. Esiintyy tyypillisesti lukemisen ja kirjoittamisen häiriöissä. Ilmenee sekä kielenkehityksen häiriöissä että aivojen vaurioissa
- 27Lausunto (yleistä)Huomioidaan yleiset ohjeet psykologisen lausunnon laadinnasta ja käytännöistä. Johtopäätösten kannalta olennaiset tiedot raportoidaan. Kuvaa tutkittavan senhetkistä tilannetta. Ilmoitetaan tutkittavan nimi ja henkilötunnus, tutkimusajankohta ja -paikka sekä tutkijan nimi ja pätevyys. Tutkimusmenetelmät eritellään
- 28Lausunto; taustatiedotKerrotaan tutkittavan sukupuoli, ikä ja tutkimukseen tulon syy. Lähetteestä poimitaan tiivistetysti tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot
- 29Lausunto; aiemmat tutkimustuloksetKuvataan mahdollisimman suoraan ilmoittaen, milloin, missä ja kuka on tehnyt tutkimuksen. Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus. Lähetetiedot tiivistettynä. Kysymyksenasettelu täsmennetään, jos se puuttuu lähetteestä
- 30Lausunto; haastatteluKirjataan tutkittavan koulutus- ja ammattitausta sekä primaaritason arviointiin vaadittava tieto koulumenestyksestä, yleisestä kykytasosta ja harrastusten vaatimasta kogn. toimintakyvystä. Kuvataan asumismuoto ja kotona selviytyminen. Subjektiiviset oireet ja läheisten havainnot
- 31Lausunto; havainnointiTutkimustilanteesta raportoidaan yleisiä havaintoja, joilla on vaikutusta tehtäviin tulkintoihin. Huomiota kiinnitetään etenkin virhelähteisiin. Havainnot ilmoitetaan niin, että vältetään tilannetta leimaavia ilmaisuja. Tutkimustilanteen mahdollinen poikkeavuus, tutkimusajan rajallisuus ja ulkopuoliset häiriötekijät
- 32Lausunto; tutkimustuloksetKognitiivisen suoriutumisen osa-alueet toiminnoittain. Kielelliset ja visuaaliset toiminnot, tahdonalaiset liikkeet, ajattelu- ja päättelytoiminnot, oppimiskyky ja muistitoiminnot, tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, psyykkinen tilanne (7kpl). Psykometrisistä menetelmistä saadut tulokset ja suoriutumisen laadullinen arviointi. Heikentyneet ja säilyneet taidot
- 33Lausunto; yhteenvetoTärkein osa lausuntoa, sillä se tiivistää oleelliset tutkimustulokset ja vastaa kysymyksenasetteluun. Käytettävissä sellaisenaan. Johtopäätökset ja suositukset. Kerätty tieto integroidaan muuhun käytettävään tietoon tutkittavasta. Tulokset raportoidaan suhteessa tutkittavan omaan käsitykseen tilanteestaan ja käytännön haittaavuudesta
- 34Lausunto; suosituksetPohjautuvat aina perusteluihin. Kannanotot perustuvat saatuihin tietoihin. Perustavoitteiden määrittely. Selvitetään kuntoutuksen muoto, senhetkinen arvoitu kesto, palveluntuottaja ja seurantataho, tutkittavan oma motivaatio
- 35Neuropsykologinen seurantatutkimusToipumisen seuranta ja oirekuvan mahdollisen etenemisen arviointi. Korjaantuvat oirekuvat: seuranta-aika
1-3kk:n kuluttua edellisestä arviosta. Etenevät sairaudet: vähintään vuoden (12kk) seuranta-aika. Tutkimuksen toistamisessa huomioidaan oppimisvaikutus, joka tuodaan esille lausunnossa ja kannanotoissa. Huomioidaan tulosten satunnaisvaihtelu; toistomittauksissa vähintään yhden keskihajonnan ero kuvaa todellista muutosta - 36Tulosten luotettavuuden arviointiSuorat taloudelliset tai epäsuorat emotionaaliset ja sosiaaliset hyödyt. Sairauden teeskentely/oiresimulointi. Tarkastellaan epäyhtenäisyyksiä ja ristiriitoja tilanteessa ja tutkittavan suoriutumista. Ristiriita tutkittavan subjektiivisten oireiden ja käyttäytymishavaintojen välillä tai testisuoritusten välillä. Oirevaliditeetin arviointi; pakotetun valinnan testit. Arvioinnin kulmakivenä huolellisesti tehty kliininen haastattelu ja tutkimus
Información
- Descripción
- Muistikortit Saunamäen ja Jehkosen artikkelista Neuropsykologinen tutkimus
- Creado por
- Sanni Parviainen
- Visitas
- 85
- Valoración