Kaksi atomia jakaa
keskenään 1, 2 tai 3
elektroniparia.
Yksinkertaiset-, Kaksois- ja Kolmoissidokset
Kovalenttisen sidoksen erikoistapaukset
Koordinaatiosidos
Syntyy, kun toinen sidoksen
atomeista lahjoittaa koko
elektroniparin (Esim.
Oksoniumionin syntyminen
vedestä ja protonista)
Eroaa koval. sidoksesta ainoastaan syntytapansa perusteella
Poolinen Kovalenttinen Sidos
Elektronegatiivisuusero (n. 0.3-1.7)
Ionisidos
Elektronegatiivisuusero (määritellään usein >1.7)
Muodostaa säännöllisen avaruusrakenteen, Ionihilan.
Sähköinen voima pitää koossa.
Metallisidos
Metalliatomit luovuttavat elektroninsa
Elektronipilvi/Elektronimeri
Elektronien välittämä
sähköinen voima pitää
metallikationit tiiviisti
yhdessä
Vahvat sidokset
MOLEKYYLIEN väliset
DIPOLI-DIPOLIsidos
Poolisten molekyylien
osittaisvaraukset vetävät
toisiaan puoleensa
Vetysidos
Dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus: Vety
sitoutuu itseään huomattavasti
elektronegatiivisempaan atomiin. (Eli F,
O tai N)
Ioni-Dipolisidos
Polaarisen
molekyylin ja
Ionin välinen
sidos
Selvästi
vahvoin
heikoista
sidoksista
Heikot sidokset
Dispersiovoimat eli van der Waalsin voimat
Elektronien
liikkeet
aiheuttavat
hetkellisiä
dipoleja ->> Hetk.
dipoli indusoi
dipolin viereiseen
molekyyliin ->>
sähköinen voima
molekyylien välillä
Heikkous ja lyhytikäisyys
Sidosenergia
Toimii kemiallisen sidoksen lujuuden/kestävyyden mittana
Vahvojen sidosten sidosenergia paljon
suurempi, kuin heikkojen sidosten.
Sidosenergia voi vaihdella huomattavasti yhdenkin sidostyypien
sisällä. (Esim Kaksin-, ja Kolmienkertaiset kovalenttiset sidokset
verrattuna Yksinkertaisiin.)